Verkostojen valta voimistuu. Teknologia sulautuu kaikkeen. Ihmisten suhde luontoon ja matkailuun muuttuu. Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin roolit muokataan uudelleen. Työn tekemisen malli muuttuu.
Nämä ovat esimerkkejä megatrendeistä, jotka toteutuvat varmasti. Vallitseva pandemia vain kiihdyttää niitä. Mihin suuntaan ja kuinka nopeasti muutos tapahtuu, sitä emme vielä tiedä. Mutta sen tiedämme, että liiketoimintaympäristöt muuttuvat sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.
Jako voittajiin ja häviäjiin
Vaikka emme tiedä millaiseen tulevaisuuteen palaamme olisi siihen alettava valmistautumaan nyt. Voittajiksi selviytyvät ne, jotka olosuhteista huolimatta pyrkivät näkemään asiat, joihin voivat vaikuttaa ja myös vaikuttavat niihin.
Jos ei uskalleta tunnistaa ja tunnustaa muutoksen välttämättömyyttä ja reagoida, jäädään niiden jalkoihin, jotka reagoivat. Tämä on Suomen kokoiselle ja kaltaiselle maalle suurempi kohtalon kysymys kuin vielä osataan edes ymmärtää. Huomioitavaa kuitenkin on, että Suomessa koko 2000-luvun ajan uudet työpaikat ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Muuttuviin olosuhteisiin on pakko pystyä reagoimaan nopeammin kuin mihin on totuttu tai pystytty. Reagointikyky tulee olemaan keskeinen kilpailutekijä ja tulevaisuutta on pystyttävä ennustamaan muutenkin kuin vain tunnuslukuja seuraamalla. Kilpikonnapuolustuksesta siirrytään nopean reagoinnin ja jatkuvan muutoksen aikaan, mikä vaatii sekä uutta ajattelua että uusia toimintatapoja.
Strategian merkitys suurempi kuin koskaan
Perinteinen hidas ja vain vähän konkreettisia toimenpiteitä sisältävä tapa luoda yrityksen strategia joudutaan heittämään romukoppaan monessa organisaatiossa.
“Kun meillä on aina tehty näin” -ajattelusta luopuminen on ainoa vaihtoehto. Siinä missä aiemmin haettiin muutosjohtajia, nyt muutos on niin suurta ja nopeaa, että se vaatii kaikkien panosta. Yhdessä tekeminen ei ole enää vain “ihan kiva juttu” vaan lähtökohta tekemiselle.
Kaikki lähtee muutosvoimien tunnistamisesta. On helpompaa tuijottaa kvartaalin myyntilukuja, mutta organisaation on pystyttävä tunnistamaan, mitkä asiat ovat sen kannalta kaikkein merkityksellisimpiä tulevaisuudessa. Jos strategia on tehty siksi että saadaan rasti ruutuun, eikä se elä arjessa, kannattaa ajattelutapa tarkistaa heti.
Vaihtoehtoisten skenaarioiden tunnistaminen organisaation ja sen kumppaneiden kanssa yhdessä sekä selkeisiin toimenpiteisiin johtavan strategiatyön merkitys ei ole koskaan ollut näin suuri.
Mikäli Sinäkin haluat rakentaa organisaatiollesi tällaisen strategian, ota yhteyttä meihin niin keskustellaan asiasta yhdessä.
ความคิดเห็น