”Ensimmäinen askel vision määrittelyssä oli se, että paneuduimme perusteellisesti alaamme vaikuttaviin megatrendeihin.”
Näin linjasi muuan Matti Alahuhta kirjassaan Johtajuus – Kirkas suunta ja ihmisten voima (2015) kerratessaan Koneen päämäärän asettamista vuonna 2007. Alahuhdan johdolla Kone tunnisti toimialalleen ja täten myös itselleen tärkeimmiksi megatrendeiksi kaupungistumisen, väestön ikääntymisen ja turvallisuuden tärkeyden. Jälkikäteen tiedämme, että näiden megatrendien pohjalle rakennettu visio, strategian päämäärä, teki Koneesta yhden merkittävimmistä suomalaisista menestystarinoista jopa globaalilla tasolla.
Kone on vain yksi lukuisista esimerkeistä. Megatrendien, eli globaalien muutosvoimien liittäminen osaksi strategiaa on poikinut useita muitakin viime vuosien supertähtiä Helsingin pörssissä, muista markkinoista puhumattakaan.
Mitä megatrendit käytännössä ovat?
Megatrendi on käytännössä ilmiöstä tai ilmiöistä koostuva laaja kehityssuunta tai muutosvoima, joka tapahtuu globaalilla makrotasolla. Erilaisia jo pidempään tunnettuja megatrendejä ovat esimerkiksi digitalisaatio, ilmastonmuutos sekä väestön ikääntyminen. Megatrendejä on kuitenkin tunnistettu useita kymmeniä ja niistä voi löytää lisätietoa esimerkiksi Sitran, Deloitten ja eri hakukoneiden raporteista ja tuloksista.
Huomioi, että esimerkiksi vallitsevaa koronapandemiaa ei itsessään voida pitää megatrendinä. Se on ainoastaan kiihdyttänyt joitakin megatrendejä, kuten työnteon merkityksellisyyttä sekä terveyden ja hyvinvoinnin taustalla olevaa liiketoiminnallista potentiaalia.
Miten megatrendit vaikuttavat juuri minun organisaatiooni?
Globaali makrotaso voi alun alkaen tuntua melko kaukaiselta ja mitättömältä tasolta, kun miettii suomalaisten organisaatioiden kiireellistä arkea. Megatrendeillä on kuitenkin todettua vaikutusta muun muassa kokonaisiin toimialoihin, työntekijöiden käyttäytymiseen sekä asiakkaiden mieltymyksiin. Näillä kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla on viime kädessä vaikutusta yritysten arkeen ja päätöksentekoon. Miksi siis et sisällyttäisi megatrendejä osana pidemmän aikavälin, kuten viiden tai kymmenen vuoden päähän asetettavan vision ja strategian suunnittelemista?
Megatrendien sivuuttamisen katkeraa kalkkia on päässyt maistamaan esimerkiksi Nokia ja sen entinen toimitusjohtaja Jorma Ollila:
”Erehdyimme ajattelemaan, että Nokian vanhat reseptit toimivat myös uudessa maailmassa. / Nokiassa katsottiin kvartaalien myyntimääriä, kun olisi pitänyt katsoa, mitä on tapahtumassa vuonna 2020.” - Jorma Ollila 2013
Kvartaali- tai tilikausikohtainen tarkastelu on olennaista yrityksen menneen mittaamisen sekä nykyhetken tulosten selvittämisen kannalta. Tulevaisuudessa kuitenkin parhaiten pärjäävät ne, jotka ovat varautuneet siihen jo menneisyydessä.
Miten varaudun tulevaisuuteen megatrendien avulla?
Olennaista kasvun tavoittelussa on tavoitella jotain sellaista, mitä organisaatiossa ei aiemmin ole edes ajateltu. Sitähän tulevaisuus viime kädessä on. Sellaista, mistä tulee ensin ajatus mahdottomuudesta, mutta pakottaa johtoryhmän tavoittelemaan uusia ratkaisuja analysoimalla ennestään tuntemattomia kokonaisuuksia, kuten megatrendejä ja niiden pohjalta syntyviä tulevaisuuden näkymiä.
Megatrendien analysoinnissa, ja tulevaisuuden tunnistamisessa ylipäätään hyödyllistä on skenaarioanalyysi. Skenaarioanalyysissä yritykselle ja sen toimialalle luodaan erilaisiin megatrendeihin tai muihin tulevaisuusnäkymiin pohjautuvia tulevaisuuden kuvaelmia: Miltä yrityksemme toimiala näyttää 10 vuoden kuluttua? Mikä on organisaatiomme merkittävin vahvuus 5 tai 10 vuoden kuluttua?
Tulevaisuutta ei voida varmuudella ennustaa, mutta jo nyt tunnistetut megatrendit tarjoavat siihen varmimmat lähtökohdat.
Miltä Sinun organisaatiosi toimiala näyttää 10 vuoden päästä? Mitkä megatrendit muovaavat toimialasi tulevaisuutta? Muun muassa näihin kysymyksiin pääset perehtymään Priolen Tarve-työpajassa.
Voit myös tutustua laatimaamme maksuttomaan megatrendioppaaseen, jossa opit kolmivaiheisen menetelmän tunnistaa organisaatiollesi merkittävimpiä muutosvoimia.
Comments